Tiedote Syyskuu 2023
Mullistuksia sukujuurissa
SUKUKOKOUS 1.-2.7.2023 NAANTALISSA
Toivasten sukuseuran kokous heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna 2023 toi yhteen yli 100 suvun jäsentä Naantalin kylpylään. Kokouksen ohjelma noudatti monilta osin perinteitä. Kylpylähotelli palveluineen tarjosi erinomaiset puitteet virkistäytymiseen virallisen kokoustamisen rinnalla.
Vuosikokous, rentoa yhdessäoloa ja tutustuminen Turun Tuomiokirkkoon
Kokouksen teemana oli ”Sukuseura 20 vuotta – miten tästä eteenpäin. Sukuseuran tavoitteena on jatkaa I sukukirjasta eteenpäin. Se tehdään sukuhaarakohtaisilla kirjoilla. Tekeillä on mm. Hamulan ja Rantasalmen Toivasten sukukirja.
Uuteen sukuneuvostoon kaudelle 2023–2025 valittiin puheenjohtaja Markku K. Toivasen (Helsinki) lisäksi Annikki Länsisyrjä (Säkylä), Matti J. Toivanen (Järvenpää), Hannu Ruotsalainen (Kuopio), Annika Toivanen (Vantaa), Jarmo Toivanen (Nurmijärvi) ja Markku Vänskä (Vantaa).
Vuosikokous hyväksyi sääntömuutosesityksen. Sillä mahdollistettiin tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen käyttö kokouksissa ja kokouskutsuissa.
Lauantai-ilta jatkui päivällis-buffetilla ja sen jälkeen illanvietolla, jossa kuultiin monenlaista mukavaa ohjelmaa ja musiikkiesityksiä. Sunnuntai-aamuna pääsimme tutustumaan Turun Tuomiokirkkoon sekä osallistumaan messuun.
Toivasten sukuseura 20 vuotta
Rutiiniasioiden käsittelyn jälkeen kokousyleisölle esiteltiin useampi mielenkiintoinen asiakokonaisuus. Ensin Mikko Toivanen esitteli sukuseuran 20 vuoden historiaa. Tämän jälkeen sukututkija FM Ari Kolehmainen esitteli sukututkimuksen tilannetta, erityisesti isälinjaisten DNA-testien tulosten valossa. Lopuksi kuulimme esimerkkinä suvun jäsenien tarinoista, esittelyn Matti O Toivasen omasta kirjaprojektista.
Omin voimin alkuun – sukukirja ammattilaisen avustamana
Toivasten sukuseura perustettiin vuonna 2003. Alkuvaiheessa sukututkimuksen painopiste oli Juuan Kajoon suunnalla. Vuodesta 2009 lähtien tutkimus laventui koko Suomen kattavaksi. Vähitellen on syntynyt massiivinen, noin 35.000 henkilöä käsittävä sukutietokanta. Alkuvuosina tutkimusta tehtiin omin voimin, joista Mikko mainitsi esityksessään erityisesti Annikki Länsisyrjän, Hannu A. Toivasen, Esko A. Toivasen sekä Markku K. Toivasen.
Oman kirjan tuottaminen oli sukuseuran toiveena jo varhain. Vuoden 2008 Kolin kokouksessa päätettiin jäsenmaksutulojen rahastoinnista kirjaprojektia varten. Runsas 10 vuotta myöhemmin tehtiin sukukirjan kirjoittamisesta sopimus sukututkija Ari Kolehmaisen kanssa. Toimeksianto käsitti Toivasten suvun rakenteiden ja vaiheiden selvittelyä 1400-luvulta 1700-luvulle. Kirjoitustyön tueksi Kolehmainen alkoi vetää myös Toivasten DNA-projektia.
Sukukirjan julkaiseminen vuonna 2021 oli seuran historian merkkipaalu. Kirjan suosio on yllättänyt, samoin palaute jäseniltä. Seuraavassa vaiheessa on tarkoitus syventää tutkimusta ja tuottaa sukuhaarakohtaisia kirjoja, todennäköisesti verkkoversioina. Näihin toivotaan tarinoita eri sukuhaaroista, joiden keräämiseen rohkaistiin sukukokouksen muissakin puheenvuoroissa.
Mullistuksia sukujuurissa
Kokouksen yksi kiinnostavimmista esityksistä oli sukututkija Ari Kolehmaisen katsaus kirjaprojektin löydöksiin ja tutkimuksen jatkonäkymiin. Erityisen kiinnostavaa oli isälinjaisten DNA-testien tulokset.
Isälinjaisia DNA-testejä on teetetty eri Toivasten sukuhaaroista. Näillä pyritään selvittämään ja varmistamaan eri sukuhaarojen yhteyksiä sekä näiden alkuperää ja syntyhistoriaa. Lisäksi ne paljastavat varhaisempia asutushistoriallisia linjoja. Näiden avulla voidaan hahmottaa isälinjojen reittejä kohti Suomea ja päätellä mahdollisia liikkeitä Suomen sisällä ja lähialueilla.
Aiemmin voitiin hahmottaa kaksi erillistä Toivasten isälinjaista sukua. Rantasalmelle muuttaneen Juho Toivasen (s. noin 1732) sukuhaara oli sijoitettu Kerimäen Toivasiin. Kirkonkirjojen perusteella varmaa yhteyttä Kerimäelle ei löytynyt, mutta toisaalta mitään parempaakaan teoriaa ei asiakirjoista voinut saada. Syntyi oletus, että Kerimäellä ollut jo asiakirjojen alussa kaksi erillistä Toivassukua.
Isälinjaiset DNA-testit osoittavat kuitenkin, että Kerimäen Toivaset ovat erillinen suku, eikä Rantasalmen tai millään Siilinjärven Toivalaan yhdistyvällä sukuhaaralla ole alkuperä Kerimäen Toivasissa. Toivasten merkittävin keskus on Rantasalmen Kolkontaipaleella ja useampi sukuhaara yhdistyykin suoraan Rantasalmelle.
Isälinjaisia DNA-testejä Kolehmainen toivookin lisää. Sukututkimuksen edistämisen kannalta olisi tärkeää, että testit saataisiin kaikista Toivasten sukuhaaroista, joissa mieslinja jatkuu nykypäivään.
Kiitos kaikille kokoukseen osallistuneille! Nähdään pian uudelleen!